Amanda

Patsas pienestä nymfistä nimeltään Amanda. Patsas löydettiin kunnan varastosta vuonna 1982 ja sen vihki uudelleen 3.7.1982 kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Ragnar Bucht. Amandan nimi tulee ruotsalaisesta iskelmästä ”Amanda från Haparanda” (Amanda Haaparannalta). Patsas kukitetaan joka vuosi kesän saapumisen merkiksi.

Patsas sijaitsee Haaparannan torilla.

Bladverk (Lehvistö)

Taiteellinen koristeteos Bladverk (suom. Lehvistö) on luulajalaisen Sara Edströmin suunnittelema. Reliefi on valettu betonista ja teoksessa on myös pronssisia yksityiskohtia. Teos paljastettiin Ruotsin kansallispäivänä 6.6.2008.

Patsas sijaitsee Vallenin kerrostaloalueella Haaparannalla.

Ensimmäinen rannikkotie Tukholma-Turku

Ensimmäinen Tukholman ja Turun välinen tie valmistui vuonna 1689. Nykyisen Suomen ja Ruotsin rannikkotiet yhdistettiin Vuonon kylässä ja teiden yhtymiskohtaan laitettiin muistokivi. Kivi on saanut kansan suussa kutsumanimen ”makaava kana”. Se on hieman rapistunut aikojen saatossa, mutta kaiverrus ”CX 1689” on vielä näkyvissä.

Sijaitsee Vuonon kylän eteläpäässä.

Herra Struven kolmio

Vuosina 1816-1855 Georg Wilhelm von Struve mittasi maapallon muotoa kolmiomittauksella. Kolmioketju ulottuu kymmenen valtion alueelle Ukrainasta Norjaan. Alatornion kirkko on yksi 265 mittauspisteestä ja Struven ketju on tänä päivänä Unescon maailmanperintökohde.

Patsas sijaitsee Haaparannan keskustassa rannalla.

Seittenkaarin nälkälakot

Toukokuussa 1917 Seittenkaarin sahan työläiset ostivat pakolla leipää, koska ruokakortit olivat loppuneet. Viranomaiset vastasivat lähettämällä saarelle armeijan, mutta asukkaat ottivat sotilailta aseet pois. Yhteenoton seurauksena kahdeksan henkilöä tuomittiin kansankiihotuksesta virkavaltaa vastaan. Vuonna 1967 paljastettiin muistomerkki 50-vuotispäivän merkiksi.

Sijaitsee Industrivägenillä Seittenkaaressa (Seskarö).

Invalidimonumentti

Ensimmäisen maailmansodan aikana 1914-1918 kansainvälinen Punainen Risti vaihtoi n. 75 000 sodassa haavoittunutta sotavankia Tornion ja Haaparannan kautta. Kuljetuksen aikana kuolleita vankeja oli 218,joista 205 itävalta-unkarilaista, 11 saksalaista ja 2 turkkilaista ja heidät haudattiin Haaparannan hautausmaalle.

Muistomerkki pystytettiin 1919 ja siinä on tekstit saksan-, unkarin-, turkin- ja ruotsin kielellä.

Sijaitsee Haaparannan kirkon hautausmaalla.

Salmiksen kolerahauta

Kesällä 1866 saapui pahamaineinen kulkutauti laivan mukana Tukholmasta Salmiksen kylään, jossa silloin sijaitsi Haaparannan satama. Lasti ja matkustajat eristettiin kylässä taloon, jota kutsutaan kolerasairaalaksi. Talo toimi asuntona noin 30 hengelle. Yksi heistä oli taitava maakuntalääkäri Joshua Wretholm. Eräs hautapaikka Salmiksessa on kunnostettu ja opastettu vanhalta päätieltä. Myös kolerasairaala on vielä jäljellä.

Sijaitsee Salmiksen kylässä noin 7 km Haaparannalta etelään.

Kuninkaan kivi

Kivi on muistona kuningas Kustaa VI Aadolfin vierailusta Haaparannalla 18.6.1952. Kivessä on kuninkaan omakätinen allekirjoitus.

Sijaitsee Haaparannan torilla.

Sotalapsipatsas

Suomen Sotalapset Ruotsissa ja Suomen Sotalapsiyhdistysten Keskusliitto ovat yhdessä pystyttäneet muistomerkin niille lapsille, jotka ruotsalaisten aloitteesta sotavuosina 1939-1945 matkustivat Ruotsiin sodan runtelemasta Suomesta.

Suuri osa lapsista matkusti junalla rajan yli Torniosta Haaparantaan ja monet lapset tekivät matkan useammin kuin kerran. Noin 15 000 lasta jäi asumaan Ruotsiin sodan jälkeen. Suomen sotalapset haluavat muistomerkillä kunnioittaa tätä ainutlaatuista tapahtumaa Suomen ja Ruotsin historiassa ja kiittää Ruotsin kansaa heidän panostuksestaan vaikeina aikoina.

Sijaitsee Haaparannalla Tullinpuistossa.

Kuninkaan kivi Keräsjoella

Kustaa III toteutti vallankaappauksensa vuonna 1772. Vallankumouksen vaikutuksen ja siunauksen korostamiseksi Alatornion ja Ylitornion pitäjien talonpojat saivat ”spontaanisti” osoittaa suosiotaan pystyttämällä muistokiven. Graniittialustalla oleva marmorinen muistomerkki vihittiin suurin juhlallisuuksian vuonna 1775. Kivessä on kaiverrus suomeksi ja ruotsiksi.

Sijaitsee Nikkalan levähdysalueella E4-tien varrella.

Muistomerkki Säiviksen voiton kunniaksi

Suomen sota käytiin vuonna 1808-1809. Ruotsalais-suomalaiset joukot olivat perääntyneet Tornioon syksyllä 1809 ja talvehdittuaan Torniossa joukot marssivat etelään. Joukkojen antautumisen jälkeen allekirjoitettiin sopimus 25.3.1809 Säiviksen kylässä Hans Erik Gripenbergin toimesta. Venäjän puolesta sopimuksen allekirjoitti kenraali Schuvalov Kalixin Månsbyn kylässä.

Sijaitsee Säiviksessä kylätalolle johtavan tien vasemmalla puolella.

Vuoden 1809 rauhansopimuksen muistomerkki

Sota kohdistui sotilaiden lisäksi myös siviiliväestöön eteläisessä Tornionjokilaaksossa. Epidemiat, kuten pelätty sotakuume riehuivat ja yli 3000 ihmistä kuoli. Sota päättyi Haminan rauhaan 17.9.1809, jonka jälkeen Suomen ja Ruotsin välinen raja vedettiin Tornionjokilaaksoon.

Haaparannan kaupunki syntyi rajanvedon seurauksena korvaamaan rajan toiselle puolen jäänyttä Tornion kauppakaupunkia. Muistomerkin paljasti rauhan 180-vuotispäivän kynnyksellä YK:n päivänä 1989 Norrbottenin maaherra Curt Bomström.

Suomen sodan muistomerkki on sijoitettu Tullinpuistoon Tornion ja Haaparannan rajalle.

Mia Greenin patsas ja puisto

Valokuvaaja Mia Green (1870-1949) kokosi elämänsä aikana suurimman kuvakokoelman Haaparannasta. Hän toimi valokuvaajana Haaparannalla vuosina 1897-1940 ja dokumentoi dramaattiset vuosikymmenet vuosisadan vaihteesta toiseen maailmansotaan.

Hänen kuvakokoelmansa Haaparannasta sotavuosilta 1914-1918 sisältää kuvia tunnetuista oopperatähdistä, valtionmiehistä ja kuninkaallisista mutta myös sotainvalideista, lotista, vallankumouksellisista, vakoojista, gulashparoneista ja salakuljettajista.

Valokuvauksen ohella Mia Green oli myös poliittisesti aktiivinen ja hoiti kaupungin sosiaalisiin ja vanhuksenhoitoon liittyviä asioita. Muistokivi on Lars Stålnacken veistämä.

Sijaitsee Mia Greenin puistossa Torggatanin ja Fabriksgatanin risteyksessä.

Vapaaehtoisten muistomerkki

Muistomerkki on pystytetty niiden ruotsalaisten sotilaiden muistoksi, jotka osallistuivat vapaaehtoisesti Suomen vapaussotaan 1918, talvisotaan 1939-1940 ja jatkosotaan 1941-1944.

Sijaitsee E4-tien varrella Tullinpuistossa.

Nikkalan kivisillat

Alkuperäinen 600 metriä pitkä kivisilta Keräjoen yli valmistui vuonna 1772. Silta helpotti merkittävästi rajakaupunkeihin matkustamista. Tämän päivän E4-tien edeltäjää kutsuttiin nimillä Nordstigen (Pohjoisentie) tai Kustlandsvägen (Rannikkotie). Tie oli usean sadan vuoden ajan nykyisen Norrbottenin läänin päätie. Alussa tietä käyttivät eniten hevosilla liikkuvat ihmiset mutta 1600-luvun lopussa tietä alettiin kunnostaa pyöräajoneuvoille sopivaksi.

Sijaitsee Nikkalan levähdysalue E4-tien varrella.

Haaparannan välimatkakyltti

Haaparannalla on tai on ollut kyltissä oleviin kohteisiin historiallisia tai matkailullisia yhteyksiä. Kotiseutuyhdistys lahjoitti kyltin kaupungille vuonna 1982.

Sijaitsee vanhan tullin edustalla Storgatanilla.

Palovaaran muistomerkki

Muistomerkki on pystytetty 3.7.1944 tapahtuneen räjähdysonnettomuuden muistoksi. 14 asevelvollista kuoli miinanraivaustöissä Palovaarassa. Nuoret sotilaat kuuluivat Linköpingin IV pataljoonaan ja Solnan I pataljoonaan. Muistomerkki paljastettiin vuonna 1984.

Alanen Perävaara

Yksi pisteistä Struven mittausketjussa, joka hyväksyttiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 2005. Mittaus suoritettiin Alanen Perävaaralta 89 metriä meren pinnan yläpuolella. Valtatie 99:ltä on noin 8 kilometrin matka vaaran tasanteelle. Vaaralle ajetaan metsätietä ja loppumatka kuljetaan jalan. Perävaaralta mitattiin kulmat Hiutaperiin, Kaakamavaaralle ja Alatornion kirkolle, jotka sijaitsevat Suomen puolella.

Kivikautiset asutukset, Kärrbäck

Norrbotten on ollut asuttuna jo esihistorialliseen aikaan. Haaparannan kunnassa on tuhansia muinaisjäännöksiä aina kivikaudelta meidän vuosisadallemme. Viimeinen jääkausi loppui noin 9000 vuotta sitten, ja sulamisvedet muodostivat suuren sisäjärven, joka peitti mm. nykyisen Haaparannan kunnan alueen. Maan kohoamisen seurauksena eräät Ruotsin parhaimmin säilyneistä muinaisjäännöksistä sijaitsevat kunnan pohjoisosassa. Saivaaran kivikautinen kylä on esimerkki siitä, että täällä asui ihmisiä jo 5000 vuotta sitten. Asuinpaikassa on lukuisien kodanpohjoen ja keittokuoppien jäännöksiä. Nämä jäännökset sijaitsevat tiheässä kuivalla kangasmaalla, ja niiden ikä lienee noin 5000 vuotta. Kylässä on ennallistettuja kivikautisia asumuksia.

Salmiksen satama

1600-luvun lähtien Tornion ulkosatama sijaitsi Salmiksen kylässä ja 1870-luvulla siitä tuli Haaparannan satama. Alkuperäinen laituri tuhoutui myrskyssä vuonna 1934. Muistona sataman vilkkaasta liikenteestä ja aikanaan erittäin tunnetusta Salmiksen satamasta on muistokivi, joka paljastettiin kesällä 1992.

Harriojan postimurhan muistokivi

Maaliskuussa 1906 ryöstettiin ja murhattiin postiljooni Zacharias Abramsson ja hänen apulaisensa Oskar Arvid Hermansson-Harrioja matkalla Nikkalasta Harriojaan. Murhaaja osoittautui haaparantalaiseksi kirjeenkantajaksi, joka suoritti tekonsa sekavassa mielentilassa. Tapahtumapaikka sijaitsee vanhan rannikkotien varrella ja se on merkitty kaivertamattomalla kivellä.

Sillat

Taideteos pystytettiin vuonna 1992 Haaparannan kaupungin täyttäessä 150 vuotta. Vuoden 1809 rajanvetoon saakka Suomi kuului Ruotsiin. Taideteos kuvaa siltojen murtumista ja maiden eroamista. Ruotsin historia on ollut melko tasainen mutta Suomi on sen sijaan kärsinyt maailmansodista sekä sisällissodasta. Uusi aikakausi on koittanut ja rajat ovat häviämässä maiden väliltä. Suomen sodan muistomerkki on sijoitettu Tullinpuistoon Tornion ja Haaparannan rajalle. Taideteos on Kuvanveistäjä Bo Holmlundin veistämä.