Nettisivut (URL): https://www.tornio.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/tornionlaakson-museo/

Image:

Lisätietoja:

Tornionlaakson museo järjestää keskiviikkona 3.4. klo 18.00 dosentti Ilkka Teerijoen luennon kahdesta Ruotsin, ja siten myös Suomen, kuninkaasta: Aadolf Fredrik ja Kustaa III. Tornion Pohjola-Norden järjestää tilaisuuteen kahvitarjoilun!

Luento pidetään Tornionlaakson museon opintotilassa ja se myös striimataan museon Youtube-kanavan kautta. Luento on katsottavissa kahden viikon ajan Youtubessa.

Striimilinkki: https://youtube.com/live/4atE4XAaHJQ?feature=share

Kuningas Fredrik I:llä ei ollut avioliitossa syntyneitä perillisiä, ja kruununperijäksi valittiin Venäjää vastaan, mutta tappioon päättyneen Hattujen sodan seurauksena Venäjän hyväksymä ehdokas, Lyypekin ruhtinaspiispa Aadolf Fredrik. Häneen kiinnitettiin aluksi suuria toiveita, ja kruununprinssiperheen suosiota kasvatti se, että Aadolf Fredrikin ja hänen puolisonsa, Preussin Fredrik Suuren sisaren Lovisa Ulrikan perheeseen syntyi nopeasti kolme poikaa. Valtaistuimelle 1751 noustuaan hän teki laajan matkan eri puolille valtakuntaansa, ja vieraili myös Torniossa heinäkuussa 1752.

Ruotsissa vallitsi säätyjen valta, mutta jatkuvasti oli myös kuninkaanvallan kasvattamista kannattaneita piirejä. Nämä yrittivät vahvistaa kuninkaanvaltaa salahankkeella, joka paljastui 1750-luvun puolivälissä. Sen seurauksena, ja osin henkilökohtaisten ominaisuuksiensakin takia, Aadolf Fredrikin vaikutusvalta hallitsijana oli lähes olematonta. Vallan rajoittamisen huipentumana valmistettiin nimileimasin, jolla kuninkaan allekirjoitus saatiin asiakirjoihin, joihin hän ei halunnut tai viitsinyt itse nimeään kirjoittaa.

Aadolf Fredrikin seuraajaksi nousi 1771 hänen vanhin poikansa Kustaa III. Isän ja pojan luonne oli täysin erilainen, ja säätyjen jatkuvaan riitelyyn kyllästyneitä alkoi myös olla Ruotsissa yhä enemmän. Näiden tuella Kustaa toteutti 1772 verettömän vallankaappauksen, jonka myötä kuninkaan valta kasvoi huomattavasti.

Kustaa nautti hallituskautensa alkupuolella suurta kansansuosiota ja toteutti valistuneen itsevaltiuden hengessä lukuisia uudistuksia: rikoksista määrättyjä rangaistuksia lievennettiin, monia talouselämää kahlinneita säännöksiä lievennettiin jne. Hän oli suuri kulttuuripersoona, jonka tavoite oli nostaa ruotsalainen kulttuuri ja taide kukoistukseen. Tätä päämäärää ajatellen Kustaa perusti mm. Ruotsin akatemian sekä Kuninkaallisen teatterin ja oopperan. Kun valtakuntaa koettelivat samoihin aikoihin huonot satovuodet, kuningasta alettiin yhä enemmän vastustaa, koska monien mielestä varoja olisi pitänyt suunnata valtakunnan talouden kohentamiseen mieluummin kuin kulttuurihankkeisiin.

Hallituskautensa edetessä Kustaa joutui yhä enemmän vastatusten valtakunnan huomattavimman säädyn, aatelin, kanssa. Hän paransi muiden säätyjen etuoikeuksia, mikä vastaavasti heikensi aatelin asemaa: he mm. menettivät yksinoikeutensa korkeimpien virkoihin. Aatelin piirissä syntyi lopulta salaliitto, ja 1792 kuningasta ammuttiin kuolettavasti oopperanaamiaisissa Tukholmassa.

Luento on osa Tornionlaakson museon Vårt gemensamma museum – Meän museo -teemavuotta.